Päivitystä osa miljoona

Huh huh mistä sitä alottais. Viikot on menny nopeesti, vaikka viime viikko tai siis tää viikko oli aika kohtuullisen hidas semmosella tuskallisella tavalla, koska muhun iski joku hirviöinfluenssa. Mut ennen sitä oli kiva viikonloppu, sain oikeesti kaverin semmosesta Carolinista joka on mun kans 12-luokalla intensiivimusiikintunneilla. Sillä on semmonen kaveri Rosa, joka on kans tosi mukava. Ei me mitään tehty, nähtiin perjantaina joskus koulussa kun oli joulumarkkinat ja sitten mentiin Carolin kanssa niille, ja hengattiin. Juteltiin ja näyteltiin kuvia toisillemme netistä, ja sitten sen poikaystävä tuli myöhemmin ja sit katottiin Juno Carolinin perheen kanssa. Ne oli kans tosi mukavia, ja suunnitteli kaikkea mitä voidaan tehdä yhdessä, leipoo ja matkustella ja sillain. Carolinin poikaystävä oli kans tosi mukava, ja ilmeisesti joskus tehdään jotain silleen et on Carolin, sen poikaystävä, sen veli ja mää.

Hirveiöinfluenssa saatto hyvin olla sikainfluenssa, koska se oli niin hirvee ja oli ihan kummallisia oireita. Normi semmosten kurkku turvoksissa ja kipee, hullu nuha yms lisäks oli esim. hulluja lihaskouristuksia kyljissä, mahassa ja jaloissa, mun päässä pyöri vaikka makasin tai istuin, mun päätä särki sillain että mihin tahansa sitä liikutin niin johonkin sattu, mun silmiin sattu, joka paikkaan sattu ja oli tosi heikko olo, mut onneks ei kuumetta ollu. Mut maanantai ja tiistai oli ehkä mun elämän hirveimmät päivät, kyllä meni jos istu tai makas, mutta sitten kun nousi ja käveli niin kaikki kivut moninkertastu. Onneks se on nyt ohi. :) vaikka lääkäri sano että koko viikko pitäis olla kotona, niin perjantaina olin jo ihan liikkeessä. Vitsi mikä henkisen urotyön tein kun olin monta päivää kotona putkeen, ja ison osan ajasta vielä maaten.

Perjantaina kun olin jo niin hyvässä kunnossa niin Saara mun vaihtarikaveri tuli tänne. Nyt tulee taas paljon asiaa, koska voi vitsi me ollaan kämmäreitä. Mää oon yksin jo kämmäri ja Saara ilmeisesti kans, niin voitte vaan arvata mitä siitä tulee kun oltiin kaksin. Saara nukku tommosella vierasvuoteella, ja kaks kertaa me saatiin vahingossa kuuluun iso KRÄTS siitä. Ekalla kerralla ei mitään tapahtunu, tokalla kerralla aika moni lauta lähti irti. Oltiin et UPS. Mut onneks saatiin ne takas. Sit me leivottiin pipareita, enkä muistanu et hella on kuuma, ja jätin siihen päälle muoviastian. Onneks huomasin sen eikä se ollu ehtiny sulaa kun vähän pohjasta, ja hellaan ei jääny vaurioita. Saara laitto voin pakkauksineen mikroon, ja sit se pakkaus kärähti vähän tuleen, mut onneks taaskaan ei vaurioita. Meidän pitäis ehkä olla "vähän" varovaisempia yhessä. :D

Me oltiin lauantai-iltana Pfullendorfissa kun siel oli joku joulutapahtuma. Siellä oli musiikkia, joulumarkkinat, kuoro ja tosi kaunista. Paitsi että tilaisuuden juontaja, jolla oli muuten hirvein kasikytluvun kampaus mitä oon ikinä nähny (päältä lyhyet hiukset ja pitkä takatukka), joka veti sen niin yli että niin yli. Se sano että täältä saa pipareita, ja sitten se haukkas palasen ja oli et "mmmm", kyl te tiiätte. Järkkyy. Sit kuitenkin meidän koulun Theater AG oli tehny semmosen näytelmän sinne, joka oli kanssa mun mielestä aika no joo oli ihan hyvä idea. Ja sitten lopulta semmonen enkeli laskeutu vaijeria pitkin kirkon tornista alas, se oli kyl tosi nättiä. Sit se luki pätkän raamatusta ja toivotti hyvät joulut. Ja vinkki kaikille jotka aikoo joskus viettää joulun Saksassa: Glühwein on sikapahaa, ja saksalaiset ei tee ees glögiä ilman alkoholia. Paitsi sit se on lasten bunch. Hienoo ku multa tippuu kaikki suomalaiset sanat päästä. Mut oli ihan uskomattoman kaunista, ja se kun käveltiin siellä kaupungissa ja oli musiikkia ja sit tuli semmonen olo, että tämmösten hetkien takia mää lähdin, ja se teki kaikesta kaiken arvosta. Oli hieno tunne.

Sen jälkeen mentiin Herdwangenin ainoaan baariin, joka oli ehkä enemmänkin kapakka. Siellä kuulemma on paljon meidän ikäsiä nuoria, mutta hah siellä oli kaikki 30v-50v. Käveltiin Saaran kanssa ovesta sisään, kaikki tuijotti meitä. Oli tosi noloo, mutta meillä oli hauskaa. Saara yritti pyytää jotain juomaa, mutta tarjoilija ei ymmärtäny, sit yritin saada menua, mut se ei oikein ymmärtäny sitäkään. Se toisti ne sanat ja katto meitä epäuskosena. Sitten me vaan oltiin että joo no ok, Saara tilas pienen kaljan ja mää cola weizerin. Oli tosi hauskaa, mut se oli vaan niin absurdia kans jollain tasolla että haha. Sitten maksetiin, ja tajutiin et oltiin jätetty 10snt tippi. Järkyttävintä on se, kun Suomessa ei oo tippikulttuuria, niin ei me tiedetä miten, missä tai miten paljon pitäis antaa tippiä. Onneks toi hostäiti sano että normisti tos ei ois ees tarvinnu antaa mitään, ja selitti miten se menee.

Tänään tosiaan leivottiin pipareita pari tuntia Saaran ja Lean kanssa. Oli mahtava viikonloppu, ja en ikinä usko että sanon tän, mutta kiva päästä meneen huomenna kouluun.

Ja lopuksi: HENRIIKKA TULEE TÄNNE HELMI-MAALISKUUN VAIHTEESSA!!<3 Me varmaan vaan itketään ja nauretaan koko viikko, mutta en jaksa odottaa että se tulee.

Oon muuten kasvanu tässä ihan hulluna henkisesti ja tuntuu että oon muuttunu aika paljon monessa suhteessa, mut toivottavasti vaan parempaan päin. Luulisin ainakin, kai. Ja ylihuomenna kuukausi tässä perheessä, ja hostäiti sano että tuntuu ku oisin ollu täällä jo pidempään, kun siitä on tullu jo niin normaalia. :) et hyvin menee, ja kattellaan kun on päivitettävää.